Viimeinen päivä Espanjassa

Tää Gandia taitaa olla Espanjan pohjois-Karjala, tai enemmän! Enpähän ole missään nähnyt vastaavaa työyhteisöä jossa nauretaan näin paljon ja ollaan kuin yhtä perhettä, huh, kyllä jää suomalaiset toiseksi kun pääsee espanjalaiset vauhtiin! Opettajat iskevät juttua toistensa kanssa, mukana kokit ja koulun johtajat, kaikki samassa joukossa sulassa sovussa. Ikävä näitä jää....

Suomalaiset on ehkä muita edellä koulutuksen kehittämisessä mutta ihmisten välissä suhteissa on kyllä paljon opittavaa. Tällainen rento kulttuuri sopii minulle; koulu loppuu oppilailta klo 15 ja sitten alkavat opettajat syömään yhdessä; 1,5 tuntia kuluu kun siivillä. Näillä on musiikki ja ilo veressä :) paras vaihtoehto taitaisi olla yhdistää suomalainen tehokkuus ja valensialainen kansanluonne toisiinsa!

Tässä ottamiani kuvia, ryhmäkuvat tulevat myöhemmin kun Jose lähettää ne sähköpostissa. Paljon on kuvia muiltakin osastoilta, mutta tänne on hankala ladata kaikkea.

Puuseppäopiskelijat olivat tänään työn touhussa, panin merkille etteivät käyttäneet kuulosuojaimia.

Puulajikoelmaa ja kokoelman omistaja.

Opiskelijan tekemä kaapisto puusepänfirmassa.

Käytiin kuvassa olevan miehen kotona joka on kerännyt monta tuhatta (!) puulajia kattavan kokoelman eri puulajeista ympäri maailmaa. Oli käynyt Suomessa monesti ja esitteli lapinkelopahkaa. Lupasin lähettää hänelle vielä lisää suomalaisia puulajeja; kaikkia ei näyttänyt olevan kokoelmassa vieläkään. Lisäksi käytiin paikallisessa puusepänverstaassa jossa tekivät tasoja Corianista eli uudesta kivikomposiittilevystä... on täällä uusinta uutta, Suomessa ollut jo käytössä kauemminkin.

Hymiö smile

Uusi oppimisen malli on syntynyt!

Tuottoisa reissu, olemme tiimivalmentaja-opiskelijat Mia, Jarmo ja Alina saaneet uskomattoman paljon aikaan.


Tiimiyrittäjyyden syvin olemus päävirtana on syntynyt ammattiopetuksen muutoksiin ja kiristyviin resursseihin ratkaisua tarjoava malli jossa opiskelija on pääroolissa oppimassa elämästä ja itsenäisyydestä, onnistumisen riemusta ja vastuun kantamisen pinnistelystä.

Mia Sedusta ja Alina Hyriasta, hetki
ennen läpimurtoa

Kahvilla aivot käyntiin

Tiimiamis-Rakettimallin synty

Jarmo ja Alina päät sauhuten
liikkuvassa toimistossa
eli bussissa.
 

Nyt on Hyria-Sedu-yhteistyönä tuotettu keinot joilla innostaa ja kannustaa oppijaa ottamaan vastuu omasta elämästä, tulevaisuudesta ja oppimisesta haaveen kautta.

 

Valtteri Melkko valaisee tiimiyrittäjyyden
ydintä

Neukkari

avokonttori

Avokonttorissa on joka
joka tiimille oma työtila

Meikinn-tiimi kertoo meille
hittituotteestaan

 

 

Meikinn Europe-kielimatkan
mainosvideo on vetoava

Mielikuvitusta sisustukseen!

 

 

Tiimiamis-pizzaraketti-mallin pilottiversio valmis uuden suunnan työkaluksi ja valmiina käytäntöön vietäväksi!


Tulkaa kaikki innostuneet uutta suuntaa etsivät opet mukaan, tehdään yhdessä :)

Lisää kuvateksti



Tänään tupsahti postissa työkaluja
tiimiamiksen laajentamiseen

 

Työskentely jatkuu, pilottiryhmät laajenevat ja innostuneeseen opettajaporukkaan vaan messiin. Kertokaa mitä mietitte, haluatte ja ajattelette. Ratkaistaan yhdessä ongelmia russutuksen sijasta. Yksin on omassa kopissa nysvätty ideoinemme kautta maailman sivu, olisko nyt aika kypsä toimintatapojen muutokselle ja yhdessä tekemiselle?

 

Tirant Lo Blanc, Gandia

Tänään pääsin sitten käymään tässä uudessa mahdollisessa partnerikoulussa. On yhdistetty peruskoulun yläaste ja ammattikoulu, helppo saada uusia opiskelijoita :)

Tilat olivat vaatimattomammat kuin meillä ja toteutus muutenkin, mutta ihmiset todella sydämellisiä. Oli oikea tapahtuma koululle kun kävin siellä. Tuli tunne että koko koulu puhuu tapahtumasta opiskelijoita myöten. Puitteet mahdollisille vaihdoille kyllä muuten Gandiassa ovat uskomattomat! Voivat kuulemma järjestää vaihtoja firmoihin mille alalle tahansa, vaikka koulussa ei olisikaan sitä linjaa jota opiskelijamme opiskelevat. Kv-vaihdot vasta alussa; joku ryhmävaihtoprojekti oli heillä tulossa hollantilaisten kanssa.

Selvisi, että meillä on paljon joustavampi koulutusjärjestelmä kuin Espanjassa, he eivät saa esimerkiksi tehdä ollenkaan asiakastöitä. Olivat ihmeissään kun kerroin osuuskunta- ym. työelämäyhteistyökuvioista. Koulun johtaja oli just ollut viime viikolla Rovamiemellä ja kv-työn vastaava tulee tänään Ruotsista; tapaan hänet huomenna.

Olipahan päivä; ohjelmaa klo 8:00-18:00. Huomenna tekevät minulle Valencialaista pastaa koululla :)

Gandia beach- pituutta vain 7 kilometriä!

Jose ja puutyösali; oli kiva tavata myös opiskelijoita ja jutella heidän kanssaan koulutuksen eriävyyksistä.

Vapaapäivä Valenciassa

Tänään oli lämmin aurinkoinen päivä ja kävin Josen ja hänen perheensä kanssa paikallisessa meriobservatoriossa, on muuten Euroopan suurin. Samalla käytiin pikaisesti Tiedemuseossa, jossa oli Valencian kaupingin huonekaluteollisuuden tuotteista koottu puuaiheinen näyttely. Oli hienoja huonekaluja esillä ja sai vähän kuvaa mitä kaupungissa tapahtuu. Huomenna matkustan Josen kyydissä Gandiaan noin tunnnin ajomatkan päähän tutustumaan mahdolliseen yhteistyökouluun tulevia opiskelijavaihtoja ajatellen. Kansainvälinen työ tuntuu koulussa olevan vasta alussa eikä puuseppäopettajakaiman englantikaan tunnu olevan kovin vahvalla pohjalla. No, huomenna tiedän enemmän.

Kaksi puuseppäopettajaa eri puolilta palloa :)

Puurimoista tehty valkovalaan malli; paikallinen taiteilija tekee näitä täällä!

Tyylikäs kolmijalkainen tuoli huonekalunäyttelystä , selkänoja ja istuinosa muotoiltua kokopuuta.

Lauantaina 30.4. matkapäivä Valenciaan bussilla

Kun Alina ja Mia jo lähtivät kotiinpäin, minä hyppäsin bussiin kohti etelää. Bussimatka kesti kokonaista seitsemän tuntia, mutta ei tuntunut raskaalta kun oli niin mielenkiintoiset maisemat koko ajan. Ei yhtään kaduttanut, että tuli valittua bussi matkustusvälineeksi, niin hyvän läpileikkauksen Espanjasta sai kaupan päälle! Illalla vielä tapasin Jose Luis Gregorion vaimonsa kanssa ja me käytiin tutustumassa ja syömässä Valencian keskustassa. Töytyy sanoa, että on yksi kauneimmista kaupunkikeskustoista mitä olen eläissäni nähnyt! Kaupunki on tosi historiallinen, täällä on mm. Euroopan vanhin kirkko ja hieno vanha kaupunki.

Yksi kaupungin hienoista taloista.

Juna-asema, vasemmalla vielä käytössä oleva härkätaisteluareena.

Vielä vähän pohjoisen päivistä...

Tässä on Mondragonin tiimiakatemian toimintastretegiaa. Aika uudenlaiselta näyttää. Tämän sovellusta meidänkin ammatilliseen koulutukseen oltiin etsimässä ja varmaan tämä käynti jättää jälkensä siihen, miten opetusta haluaa itsekin toteuttaa jatkossa. Muutos tapahtuu vaihe vaiheelta, mutta suunta alkaa olla selvillä. Hyvä kokemus kaiken kaikkiaan.

Huh huh sano Hyrialainen. Tätä meille!

    Onate LAB



Onate (baskinkielellä) eli Oñati (espanjaksi) on vahvasti baskinkielinen 11.000 asukkaan pikkukaupunki vuorten ympäröimässä laaksossa keskellä vehreintä Baskimaata Espanjan pohjoisosassa. Onate kartalla Kaupungilla on uskomaton historia osuuskuntatoiminnan ja pienen ihmisen paremman elämänlaadun rakentamisen kannalta Mondragon: the history of a movement

TEAM KOREN ja me

Tämä 18-21 vuotiaiden tiimiyrittäjien, kuten opiskelijoita täällä kutsutaan, tiimi opiskelee myyntiä ja markkinointia mm. järjestämällä festareita ja tapahtumia yhteistyössä yritysten kanssa. Mitä vain he itse keksivät myydä.

Opiskelijoiden on 1. opiskeluvuonna tahkottava voittoa 1500€/hlö ja luettava n. 20 ammattialansa kirjaa. 2. vuonna 3000€/20 kirjaa...

USKOMATONTA!!!

Ei meillä vaan Hyriassa tai Kurikassa.

Tiimivalmentaja Valtteri Melkko valaisee asiaa näin:
 

Yhteinen vetovoimainen tavoite kannustaa nuorison moiseen suoritukseen.
Ensimmäisenä opiskeluvuonnaan tiimi matkaa Suomeen oppimismatkalle, he viettävät seitsemän viikkoa työskennellen mm. kotimaastaan saamiensa toimeksiantojen parissa. Markkinatutkimuksia ym. Toisen vuoden kohteena on San Francisco. Seuraavina Intia ja Kiina (kiinan kieltä myös opiskellaan).

Uskomaton vierailupäivä, mahtava tunne istua mukana seuraamassa tämän Koren-tiimin treenejä. Treenit on nimitys opiskelijatiimin työskentelytavalle, istutaan dialogirinkiin kahdesti viikossa valmentajan kanssa ja keskustellaan oppimis- ja varainhankintaprojektien edistymisestä.


Olen pilotoinut juuri tätä tiimiopimisen mallia tämän lukuvuoden. Pyristellyt pois opettamisesta kohti valmennusta. Vaihtanut pulpetit rinkiin. Nuhteesta kannustukseen. Tiedon kaatamisesta todellisen syvällisen oppimisen mahdollistamiseen. Sanellusta lukkarista oppijan oman vipinäkaavion suunnitteluun. En voi kuin nöyrästi ihailla teitä mun urheat maalarit! Kaukaa katsoen näen lähemmäs, mitä suurenmoista teistä jokainen vielä saavuttaakaan :)